Lyhyt vai pitkä neuvottelu

Sunnuntai 5.2.2012 - Mamma Mesikämmen


sadmother.jpgMamma odottaa tiistaina alkavia yt-neuvotteluja yhtä epätietoisena ja jännittyneenä kuin muutkin.

Moni on jo käynyt Mammalle kertomassa omia ajatuksiaan ja ehdotuksiaan neuvotteluihin. Se on hyvä. Ehdotuksissa on ollut Mammalle uusia näkökulmia ja jopa uusia tietoja. Niistä on neuvotteluissa toivottavasti hyötyä.

Pysäyttävin viesti tuli puhelussa, jossa soittaja puuskahti: "Älkää haaskatko aikaa, vaan menkää neuvotteluissa suoraan asiaan. Me emme halua muuta tietää kuin että koskeeko tämä minua, ja jos koskee, minkä suuruinen vapaaehtoisen irtisanoutumisen korvaus on. Tämän tiedon haluaisin mahdollisimman nopeasti, vaikka kuukaudessa. Ei ole väliä, vaikka sitten lyhyen neuvottelun takia palkka lakkaisikin juoksemasta kuukautta aiemmin. Tämä epätietoisuus on pahinta."

Vähän aikaa juteltuamme soittaja tuntui miettivän asiaa uudelleen. Mitä jos ihan oikeasti on irtisanottavien listalla. Eikö sittenkin olisi mukavaa, että palkka juoksisi kuukauden pitempään? Muuten ehkä sitten työttömänä harmittelisi, että olisihan siellä työpaikalla vaikka vain hermostuksissaan kahvia juonut kuukauden lisää sillä palkalla joka sentään juoksi.

Mamma jäi vähän surumielisenä pohtimaan puhelua. Soittaja oli varmasti osittain oikeassa. Jos neuvottelut ovat yhdentekevät, miksi käydä niitä ollenkaan? Jos työnantaja ei jätä mitään neuvoteltavaksi, miksi haaskata kuusi viikkoa tehokasta muutoksen läpivientiaikaa, ja rassata kaikkien hermoja pitkittämällä epätietoisuutta?

Aiemmissa neuvotteluissa on tuntunut, että työnantaja on päättänyt kaiken jo valmiiksi. Neuvottelut on käyty, jotta on muodollisesti noudatettu lakia. Silloin ei kuitenkaan ole noudatettu lain henkeä. Sellaiset neuvottelut ovat yhtä tyhjän kanssa.

Mamma toivoo, että työnantaja tekisi tällä kertaa toisin: kuulisi työntekijöitä oikeasti. Kysyisi vaikkapa avoimesti, miten tukitoimiin varattu raha työntekijöiden mielestä parhaiten käytettäisiin.