Tupolla kallis hintalappu

Perjantai 19.8.2011 - Mamma Mesikämmen


badagreement.jpgMamma yritti aamiaispöydässä lehteä lukiessaan otsa kurtussa ymmärtää, mitä etua Tuposta hallituksen ehdottamassa muodossa olisi työntekijöille.

Kataisen ja Urpilaisen ehdotus on, että Tupon tapaisissa neuvotteluissa sovittaisiin maltillisista palkankorotus-raameista, jolloin valtiovalta voisi sitoutua alentamaan palkka-verotusta. Jos Mamma ymmärsi oikein, ajatus on, että vaikka Tupoa ei tehtäisikään, niin silti palkankorotusten yleistaso ratkaisee sen, voiko valtiovalta alentaa tuloveroja.

Mamma ei oikein ymmärrä, mikä kytkös tuloveroilla ja palkankorotuksilla on muille kuin palkansaajille. Jos veroja lasketaan, palkansaajien ostovoima toki kasvaa. Hesarin pääkirjoituksen mukaan 1% tuloveroprosentin lasku vastaa ostovoimavaikutukseltaan 4%:n palkankorotusta. Ylemmän toimihenkilön pelko on, että oma tuloveroprosentti ei kuitenkaan merkittävästi laske. Jos samaan aikaan pidättäydytään olemattomiin palkankorotuksiin, oma ostovoima ei kasva, vaan päinvastoin inflaation laukatessa laskee jopa dramaattisesti.

Valtion kannalta tuloveroprosentin laskeminen tarkoittaa palkkaverotulojen pienenemistä. Laskeeko valtio, että sen seurauksena, että palkankorotuksia pienennetään, yritysten voitoistaan maksamat verot kasvavat vastaavasti? Jos niin on, niin tällä manööverillä käytännössä siirretään rahaa työntekijöiltä työnantajille. Työnantajapuoli kutsuu sitä kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Mamman mielestä se on riistoa.

Ollaanko tässä yrittämässä paluuta Tupoon millä hinnalla hyvänsä?